Radiossa kanavaidentiteetin mukaisella musiikilla on väliä

Musiikki on makuasia, jossa kaikkien mielipiteet ovat yhtä oikeita ja tärkeitä? Totta! Ja ei totta.

Musiikki on makuasia, josta ei voi kiistellä? Ei totta, vaan siitä pitää kiistellä! Tai vähintään sivistyneesti keskustella. Ja edelleen kaikkien mielipiteet ovat yhtä arvokkaita.

Mutta onko minun mielipiteeni musiikkipäällikkönä oikeampi, kun puhutaan radiossa soitettavasta musiikista? Mielipiteeni ei ole, mutta tietämykseni asiasta on luultavasti parempi kuin keskiverto radiokuuntelijalla. Millään tavalla väheksymättä keskivertokuuntelijan mielipidettä. Päinvastoin, juuri näitä mielipiteitä me haluamme kuunnella.

Kanavaidentiteetti — kanavan sielu

Kanavaidentiteetti on radiokanavalle tärkein asia, jolla määritetään se, minkälainen kanavan sielu kuuntelijalle tarjotaan. Tähän vaikuttaa kaikki kanavalla oleva, mutta suurimmaksi osaksi musiikki, joka on suurin syy tulla kanavalle.

Viettääpä kuluttaja kanavalla sitten pitkän tai lyhyen aikaa, vaarallisinta on tuottaa hänelle pettymys. Jos kuuntelija on hakeutunut vaikkapa kuuntelemaan classic rock -poljentoa, on selvää, että kivana välipalana tarjottu jazzklassikko saa kuuntelijan tuntemaan itsensä petetyksi. Banaanijukurttia mansikkajukurtin boxissa? Ei kiitos.

Muutoin erinomaisena musiikkityylinä pitämäni jazz ei valitettavasti tule koskaan kuulumaan valtakunnallisella massakanavalla. Isosta yleisöstä siitä pitää noin 1,5 prosenttia kuluttajista. Liian iso riski laittaa 98,5 prosenttia kuuntelijoista vaihtamaan kanavaan.

Mutta sitten sitä ainaista Haloo Helsinkiä? Kyllä, varsinkin jos 70 prosenttia kuulijoista RAKASTAA sitä. Pyritään vain varmistamaan, että se 30 prosenttiakin pitää siitä, tai että pystytään heillekin tarjoamaan jotain intohimoja herättävää sisältöä seuraavaan kymmenen minuutin aikana.

Musiikkityylit tulevat sykleissä – mitä seuraavaksi?

Jotta tähän saataisiin jokin profetia vielä loppuun, kerron Sinulle, mitä musiikkia tulet kuuntelemaan kahden vuoden kuluttua.

Suositut musiikkityylit menevät sykleissä. Isoin, täysin elektronisen musiikin EDM-buumi meni sitten loppujen lopuksi aika nopeasti ohi, ja tilaa on vallannut orgaanisempi ilmaisu, myös nuorisoartisteissa.

Suomalaisittain rakas rockmusiikki ei ole viimeisen parin vuoden aikana ollut kovinkaan seksikästä ja suosittua, mutta pikkuhiljaa bändipoljentokin nostaa päätään. Rockmusiikki siis tekee paluun, mutta missä muodossa, sitä vielä odotellaan.

Toinen ennustus liittyköön radion selviytymiseen musiikkimediana. Yksi vallalla ollut uskomus siitä, että Spotify tai muut musiikin suoratoistopalvelut tulisivat sivuuttamaan radion, ei pidä paikkaansa. Isoimmissa tunnekuohuissaan radiobisnes luuli varmaan hetken jopa itsekin niin, mutta toisin kävi.

Spotifysta huolimatta — ja varmasti osin myös siitä syystä — radio on suositumpi media kuin koskaan. Se, että viihde on entistä helpommin kuluttajien saavutettavissa, sataa kaikkien laariin. Spotify on uuden maailman ”levykauppa” ja radio on…radio.