Verkkosivut saavat pian uuden ulkoasun. Lue lisää uudesta yritysbrändistämme täältä.
Audiomarkkinassa
7. heinäkuuta 2023
Kotimainen podcast-markkina on mullistunut parissa viime vuodessa, kun uusia tekijöitä on pelmahtanut kentälle ja peli on avattu myös kuluttajamaksullisella puolella. Minkälaisiin sisältötrendeihin kannattaa kiinnittää huomiota juuri nyt ja mitä on luvassa tulevaisuudessa?
Kuuntelijalle edellä mainittu mullistus on hyvä uutinen, sillä nyt tarjolla on enemmän sisältöä kuin koskaan. Podcastin tekijöiden näkökulmasta nyt on entistä tärkeämpää erottua massasta ja tuoda kuluttajien korviin jotain sellaista, mitä he eivät ole aiemmin kuulleet. Podcastin määritelmän rajoja tullaan venyttämään, ja kekseliäimmät voittavat uusia yleisöjä puolelleen.
Kun tutkitaan maailman kuunnelluimpia podcasteja, voidaan todeta, ettei yksikään ole uusi tekijä alalla, vaan kärkipodcastit ovat kerryttäneet yleisöjään jo vuosikausia. Podcastien kasvattaminen on aina ollut maratonlaji, ja nyt se on sitä vieläkin vahvemmin. Monen podcastin tuotantoon on television puolelta omaksuttu tuotantokausiajattelu, jossa tehdään rajoitettu määrä jaksoja kerrallaan, ja kausien välissä saattaa olla pitkiäkin taukoja. Nyt nähtävissä on, että yleisöt arvostavat jatkuvuutta ja haluavat kuulla suosikkipodcastaajansa äänen joka ikinen viikko, oli sitten kesä tai talvi, arki tai pyhä. Tässä pelissä kärsivällisyys palkitaan, ja vain pitkäjänteiset sisällöntuottajat onnistuvat lujittamaan asemansa markkinalla ja kasvattamaan yleisöitään.
Sitoutuneen yleisön löytämisessä aiheenvalinta ja omaperäisyys ovat avaintekijöitä, ja tulemmekin tulevaisuudessa varmasti kuulemaan entistä enemmän rajatuille yleisöille kohdennettua niche-sisältöä. Suomen kokoisella kielialueella niche-sisältöjen tekijöiden on keskityttävä sitouttamaan pieni yleisönsä entistä vahvemmin, jolloin palkintona on uskollinen ja omistautunut kuuntelijakunta, jossa laatu voittaa määrän.
Neuroepätyypillisille ja heidän läheisilleen suunnattu ADHD-podi
Palefacen uuden levyn biisejä ruotiva Autofiktio
Maailmalla suosituimpien podcastien joukossa ovat aina pyörineet kevyempien aiheiden lisäksi ajankohtais- ja uutispodcastit, mutta suomalaiset ovat vahvasti kymppiuutiskansaa, eikä merkittävää koko kansan uutispodcastia ole Suomeen ainakaan toistaiseksi syntynyt. True crime pitää yhä pintansa, mutta genren painopiste on siirtynyt sisältämään murhien lisäksi kavalluksia, huijauksia ja muita keplotteluita. Tästä merkittävinä kansainvälisinä esimerkkeinä mainittakoon tämän kevään jättimäisiin podcast-hitteihin lukeutuva Scamander, sekä The Dropout ja WeCrashed, jotka molemmat nähtiin viime vuoden aikana myös korkean profiilin televisiosovituksina.
Perinteisten long form -podcastien rinnalla kuullaan jatkossa enemmän myös lyhyempää audiosisältöä ja mini- tai jopa mikrocasteja, joiden jaksot kestävät vain muutaman minuutin. Lyhyitä sisältöjä myös palastellaan pidemmästä formaatista paitsi markkinointikeinona, myös toimimaan täysin omana sisältömuotonaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tämän myötä video nousee audion rinnalle entistä tärkeämpään rooliin myös digitaalisen audion markkinassa. Tämä on hyvä uutinen yleisöille, jotka saavat entistä laajemmin valita, millaisessa muodossa lempisisältönsä nauttivat.
NRJ:n aamulähetys on mainio esimerkki siitä, miten monella tavalla audiosisältöä voidaan paketoida. Niko Saarisen ja Julianna Jokelan aamuisista lähetyksistä syntyy päivittäisen podcastin lisäksi perjantaisin ilmestyvä suosittu Jokela & Saarinen -podcast.
Z-sukupolvi on kasvanut maailmassa, jossa yhteys median sisällöntuottajiin on saumaton ja napin painalluksella pääsee slaidaamaan seuraamansa henkilön deeämmiin. Podcastien suurkuluttajat haluavatkin itse osallistua ja vaikuttaa kuuntelemaansa audiosisältöön. Z-sukupolvelle ei myöskään ole juurikaan väliä, onko sisältö englanniksi vai suomeksi vai vähän molempia – kummatkin kielet taittuvat yhtä sujuvasti. Suomessakin tullaan tulevaisuudessa taatusti lanseeraamaan enemmän podcasteja ”toisella kotimaisella”, jonka myötä myös kansainväliset markkinat avautuvat ja pienen kielialueen rajallisuus ei enää ole ongelma yleisöjen kasvattamisessa.
Teknologian kehitys muuttaa ja mullistaa koko media-alaa, eikä audio ole poikkeus. Tekoäly ja koneääni mahdollistavat jo nyt käytännössä täysin synteettisesti toteutetut podcastit, eikä eroa ihmisääneen pian enää pysty huomaamaan. Tuotantopuolella teknologiaa voidaan hyödyntää monipuolisesti, ja tekoäly tuo editointipöydälle tehokkuutta, jolloin podcastin tuotantoprosessi on entistä jouhevampaa.