Audio + tekoäly = markkinoijan uusi mahdollisuus

Tekoäly tuo markkinointiin uuden ulottuvuuden. Se on työkalu, joka voi tehdä analyysit puolestamme, luoda sisältöä ja puhuakin äänellämme, monistaa jopa huumorimme.

Pidetty ja palkittu Vaikuttavan audiomarkkinoinnin avaimet -tapahtuma järjestettiin nyt kymmenettä kertaa, aiheenaan tällä kertaa tekoäly. Helsingin Korjaamolla pidetty tilaisuus keräsi yli nelisataapäisen yleisön livenä paikan päälle sekä livestreamin päähän. Tapahtuman juonsivat Podplayn Lasten sadut -podcastistakin tuttu kaksikko Minna Kivelä ja Paula Noronen.

Tapahtumassa kuultiin puhemuodossa ChatGPT:n ja AI:n asiantuntijaa Lasse Rouhiaista, tekoälyn eettiset rajoitteet tuntevaa Tove Mylläriä sekä Bauer Median omia audioasiantuntijoita; Niina Jokiahoa, Lauri Domnickia, Ismo Heikkilää ja Vellu Maurolaa. Tekoälyn höystämästä musiikista vastasivat Paleface ja DJ Slow (Vellu Maurola).

Kokosin alle tapahtuman puhuttelevimmat nostot. Linkit puheenvuorojen YouTube-tallenteisiin löydät tämän artikkelin lopusta.

Tekoälyn vaikutus radioliiketoimintaan

Tilaisuuden aloittanut Lasse Rouhiainen pohti tekoälyn vaikutuksia radio- ja äänimainontaan sekä sisällön tuottamiseen. Hänen mukaansa GPT-3 ja ääniteknologia voisivat jo mahdollistaa tekoälyohjatut radiojuontajat sekä osittain korvatut radio- ja mainosäänet. Lasse visioi myös skenaariota, jossa tekoäly voi tuottaa kustannustehokasta radiosisältöä, kuten musiikkia ja uutisia.

Bauer Median Niina Jokiaho, kertoi kuitenkin omassa osuudessaan tämän olevan jo nykypäivää. Amerikassa toimiva tekoälyradio Alfa-media on kloonannut yhden suosituimmista juontajistaan, Ashleyn, äänen. Ashleyn kloonattua ääntä käytetään aina silloin, kun oikea Ashley on itse estynyt. Aihe on herättänyt ristiriitaisia tunteita mutta myös paljon mielenkiintoa.

Amerikassa on myös olemassa jo ChatGPT-radio, jonka sisältö on täysin ChatGPT:n tuottamaa. Aiheet ChatGPT:lle nostetaan Topic pulse -teknologian avulla, joka hakee sosiaalisesta mediasta suosituimpia puheenaiheita. Espanjassa puolestaan puheradio Priza kertoo jalkapalloon liittyvää tulosdataa täysin tekoälyn avulla toteutetun äänen, Victorian, avulla. Priza-radio tuottaa näin runsaasti lisäarvoa kuulijoille, jotka haluavat parempaa palvelua ja reaaliaikaista dataa.

Suomessakin on tehty paljon kokeiluja. Lasse Rouhiaisen mukaan generatiivinen tekoäly tulee vaikuttamaan liiketoimintaan yleisesti kolmella eri tavalla. Se tulee muuttamaan työtapoja ja sekä liiketoimintaprosesseja että liiketoimintamalleja. Parhaimmillaan tekoälyn avulla parannetaan sekä tehokkuutta että innovatiivisuutta.

Mihin tekoäly ei vielä pysty?

Tekoäly ei vielä pysty reagoimaan toisen sanomisiin tai reaaliaikaiseen keskusteluun. Hyvänä esimerkkinä Bauer Median Niina Jokiaho käytti NRJ:n Aamun Niko Saarista ja Julianna Jokelaa. Kaksikon keskinäiseen ja nokkelaan sanailuun ei tekoäly varmasti vielä taivu – tuleeko koskaan taipumaankaan? Se jää nähtäväksi. Entä pilapuhelut? Voisiko tekoäly tehdä pilapuhelun ja reagoida vastanneen ihmisen reaktioihin niin, että loppu huipentuu siihen, kun kaikki nauravat yhdessä?

Tekoäly tulee todennäköisesti korvaamaan joitain sisällön muotoja, kuten se on tehnyt muissakin mediamuodoissa.

Mitä eettisiä ja lainsäädännöllisiä rajoitteita tekoälyyn liittyy?

Tekoälyn lainsäädännön ja etiikan hyvin tunteva Tove Mylläri puhui omassa osuudessaan oikeudesta omaan ääneen, sekä äänen eettisestä- ja synteettisestä evoluutiosta tekoälyteknologian avulla. Hän kuvaili hienosti sitä, miten ihmisten äänet ovat herättäneet meissä tunteita ja muistoja kautta aikojen.

Toisten imitoiminen on ollut viihdettä jo pitkään, mutta tuskinpa imitoitavilta on kysytty tähän lupaa. Miten on tilanne nyt, kun ihmisen äänestä voidaan tehdä teknologian avulla ihan oikea klooni? Kloonattavan äänen omistajalta tulee aina kysyä lupa ja edesmenneen äänen kohdalla lupa tulee anoa perikunnalta.

Toven mukaan Suomessa kuolleella ei ole tällä hetkellä olemassa yksityiselämän ja kunnian suojaa, joka estäisi äänen kloonaamisen. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi edesmenneiden radiohahmojen takaisintuomisen, mikäli ääntä käytetään eettisesti oikein. Äänen kloonaaminen ilman lupaa tai epäeettisiin tarkoituksiin on nimeltään äänisyväväärennös tai ”deep fake”. Tällainen teknologia on mahdollistanut jo nyt maailmalla epäeettisiä ennakkotapauksia.

Upeat lääketieteelliset saavutukset, jotka Tove nosti puheenvuorossaan esille, ovat äänisynteesin avulla toteutetut ääniproteesit. Ne mahdollistavat äänensä menettäneelle äänen takaisin saamisen. Tove mietti puheenvuorossaan myös sitä, voisiko ääniproteesin jättää jatkossa perinnöksi perikunnalle.

Tekoäly mainonnassa

Lasse Rouhiaisen puheenvuorossa nostettiin tulevaisuuden audiomainonnasta esille muun muassa interaktiiviset ja personoidut äänimainokset. Voisiko mainoksen kanssa tulevaisuudessa siis keskustella ja saada näin lisää tietoa vaikkapa saatavuudesta tai tuotetiedoista? Kun dataa saadaan lisää myös audiomainosten taakse, voidaan mainonnan personointia lisätä.

Bauer Median Ismo Heikkilä puhui tekoälyn hyödyntämisestä luovuuden tukena. Hänen mukaansa luovuus on kahden tai useamman uuden odottamattoman asian yhdistämistä uudella tavalla, ja tässä juuri tekoäly voi tukea prosessia.  Myös Bauer Median Vellu Maurola korosti tekoälyn hyötyjä juurikin ideoinnin tukena. Parhaimmillaan tekoäly vastaa sataa assistenttia, jotka antavat sinulle ideoita juuri niin paljon kuin tarvitset oman luovan prosessisi käynnistymiseen.

Bauer Median Vellu Maurola ja Lauri Domnick soittivat käytännön esimerkkejä eri aikoina tehdyistä tekoälyäänisynteeseistä havainnollistaen teknologian huiman kehitysnopeuden. Havainnollistavien äänisynteesiesimerkkien lisäksi Lauri nosti ilmoille kysymyksen siitä, mikä tulee olemaan tekoälyn vastatrendi. Ehkä ihmisyys, virheet ja aitous?

Ismo Heikkilä esitteli myös Bauer Medialla tehdyn A/B testin, jossa testattiin sitä, miten kuulijat reagoivat tekoälyäänellä luettuun mainosspottiin vs. ihmisen lukemaan spottiin. Testi osoitti, että nuorempi yleisö piti enemmän tekoälyn tuottamasta spottiäänestä, kun taas vanhempia kuulijoita miellytti enemmän ihmisen lukema spotti. Tulokset olivat loogisia ja erittäin kannustavia jatkokehityksen kannalta. T

Tällä hetkellä työstössä on laajempi ABCD testi, joka tulee lisäämään ymmärrystä tekoälyn mahdollisuuksista mainonnassa entisestään. Toisaalta testi tulee antamaan lisää argumentteja myös aidon ihmisäänen tuomalle lisäarvolle suhteessa tekoälyyn.

Mahdollisuus, kyky ja halu

Jokaisesta puheenvuorosta kävi ilmi tekoälyteknologian päätä huimaava kehitysnopeus ja miten selvää on se, että tämä teknologia tulee vaikuttamaan meihin useammalla tavalla kuin ehkä osaamme vielä edes aavistaa. On tärkeää, että teemme jatkossakin fiksuja, eettisiä ja mahdollisimman pitkälle laadukkaaseen dataan pohjautuvia ratkaisuja tekoälyteknologioiden parissa. Tuloksellisessa liiketoiminnassa tekoälyäkin hyödynnetään liiketoimintalähtöisesti, ei teknologia edellä. Pelkkä mahdollisuus ei takaa onnistunutta projektia, mikäli tavoitteena on liiketoiminnallinen hyöty.

Tekoäly luo mahdollisuuksia, joita voidaan valjastaa markkinoinnin ja liiketoiminnan käyttöön, mikäli on halua ja kykyä. Onnistumiset ovat mahdollisia silloin kun meillä on kaikkia näitä kolmea, mahdollisuuksia, halua ja kykyä. Jos yksikin kolmesta puuttuu, ei onnistuminen ole saavutettavissa.

**********************************************************************************

Vaikuttavan audiomarkkinoinnin avaimet on vuoden tapahtumatoteutuksena RadioGaalassa vuosina 2020 ja 2022 palkittu tapahtuma, joka kerää kerta toisensa jälkeen ylistäviä kehuja myös yleisöltä, niin tälläkin kertaa:

”Tämä oli taas parhaita asiatilaisuuksia missä olen ollut. ”
”Huippua!”
”Tosi yllättävä tapahtuma!”
”Huikean kiinnostava sisältö!”
”Avasi mielen ja ajatukset ihan nextille levelille. Kiitos!!!”
”Laittoi miettimään ja loi nälän.”
”Todella mielenkiintoiset puhujat.”
”Mahtavaa kuulla ihan aidosti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.”

Päivän esitystallenteet YouTubessa:

Lasse Rouhiainen: Tekoälyn vallankumous markkinoinnissa

Niina Jokiaho, Ismo Heikkilä, Lauri Domnick: AI audiossa

AI-avusteinen Freestyle rap, a’la Paleface ja DJ Slow

Tove Mylläri: Äänen eettinen ja synteettinen evoluutio AI-teknologian avulla

Ensireaktio: Duunitorin Mikko Martikainen